Siinä vaiheessa, kun sormet ovat totaalisen hellinä ja murjotut hopealangan vääntämisestä, kääntämisestä, takomisesta ja sahaamisesta ja muusta muokkaamisesta, on aika siirtyä pehmeämpiin materiaaleihin. Hirveästi on viime aikoina tehnyt mieli huovuttaa, mutta sitä ennen päätin viimeistellä yhden kesken jääneistä projekteista eli pitsisukat. Ensimmäinen sukka syntyi joulukuussa parissa illassa vauhdilla, mutta toinen jäi parin sentin jälkeen huilimaan pitkäksi aikaa, kunnes tuon Oilin jälkeen kaipasin viimein jotain vähän pehmeämpää käsiini. Sukat on neulottu Novitan Nalle-langasta ja osittain kerän mukana tulevan ohjeen mukaan. Pitsimallin nimeltä Pienet saniaiset löysin vanhasta Valittujen Palojen Suuresta käsityökirjasta, jonka olen joskus vuonna yksi ja kaksi kaivanut äitini kirjahyllystä sen jälkeen ominut käyttööni.

Tässä vielä lähikuva pitsistä:

Näin hempeän romanttisen työn jälkeen on aika kaivaa villat kaapista ja katsoa mitä niistä syntyy! Jippii!