Olen yrittänyt olla koruntekolakossa jo pidempään, sillä yritän saada tässä lähiaikoina opintojani päätökseen, mikä puolestaan tarkoittaa armotonta tentteihin lukua. Tai ainakin lukemisen yritystä, mutta ei siitä enempää nyt. Koko ajan ei todellakaan jaksa lukea tai yrittää lukea, joten tänä aamuna piti päästellä vähän paineita ulos ja tehdä jotain helppoa ja kaunista. Niinpä turvauduin Eni Okenin kahteen sormusohjeeseen, jotka olin tilannut joskus viime keväänä. Sormusten teko oli myös siitä ihanan helppoa, että ei tarvinnut pohtia, onko koru itse keksitty tai mistä vaikutteet siihen ovat tulleet, kun sai seurata piirun tarkasti kirjoitettuja ohjeita ja korut ovat 100% toisen keksintöä. 

Kas tässä, minun tulkintani Enin ihanista sormuksista: