Viime viikonloppu vierähti tiiviisti työväenopiston kurssilla huovutusta opetellessa.Aiheena oli Pitsipintaa huovuttaen ja kyllähän niitä reikiä saatiinkin aikaiseksi - sekä tarkoituksella että vahingossa. Aikaisemmat  huovutuskokemukseni olivat rajoittuneet lähinnä vain neulahuovutettuihin tonttuihin ja edellisen postauksen lapasiin, joten into oli kova, kun perjantaina sai upottaa kädet kunnolla villaan. Materiaalia oli tullut hankittua paljon, mutta osa loppui silti kesken kurssin aikana. Tässäpä nyt kunnon kuvapläjäys viikonlopun aikaansaannoksista! Työt ovat vielä silittämättömiä ja siten ryppyisiä, mutta en malttanut odottaa kuvaamisen kanssa... ;)

Aloitin aika hempeissä tunnelmissa kukilla ja toisella lempiväreistäni eli raikkaalla ruohonvihreällä.

Yksityiskohta ruususta:

Yritin myös saada tehtyä huivin lauantaina olleisiin sukulaisen 50-v. juhlille. Huivi jäi lopulta käyttämättä, mutta pääsee varmasti muihin juhliin mukaan. Materiaalina tässä oli merinovilla, mikä on siitä harvinainen villalaatu, että se ei pistele minua! Ajattelin koristella huivia vielä hieman valkoisilla ompeleilla, vaikka se varmaan jääkin tammikuulle.

Tästä jatkettiin jälleen hempeissä tunnelmissa metsään kukkaköynnöksien keskelle...

Ja sitten yritettiin olla erikoisia ja tehdä isompia reikiä kuin mitä opettaja suuressa ammattitaidossaan suositteli. Puolustukseksi täytyy sanoa, että tietyllä tavalla kuitenkin pidän tuostakin huivista, sillä kaksinkerroin kaulaan taitettuna se on aika jännän näköinen. Siis silleen hyvällä tavalla. Ehkä. Hmmm...

Halusin huivien lisäksi koettaa tehdä kaitaliinan ja yhdistää siihen pellavakuitua, jota olin ostanu HobbyPointista. Tässä loppui valkoinen merinovilla kesken ja yritin saada liinaan lisää leveyttä ja pituutta harmaanruskealla merinolla tällä tuloksella. Saanen esitella: "The Roadkill"! Huivista tulee minulla mieleen poro, joka on jäänyt asvalttijyrän alle. Ehkä sitä silti voi käyttää joululiinana kukkien tms. alla. Keskellä oleva raita on pääasiassa pellavakuitua, mutta seassa on myös hieman silkkiä.

Pellavakuitu käyttäytyi hyvin mielenkiintoisesti villan seassa (ks. lähikuva) ja mieleni tekeekin tehdä lisää tällaisia yhdistelmiä. Pitäytyisin kuitenkin pelkän raikkaan valkoisen ja pellavan yhdistelmissä, tuon harmaan lisääminen sai mielestäni aikaan hieman tunkkaisen vaikutelman. Mutta toisaalta olenkin aina pitänyt hyvin puhtaista ja raikkaista väreistä.

Kaitaliina vei melkein koko sunnuntain, joten kotona oli kurssin jälkeen pakko päästä tekemään vielä pari kivaa juttua, ettei liinasta olisi jäänyt pahaa makua suuhun. Niinpä tein kaksi erilaista huivia. Ensimmäinen on samaa värimaailmaa kuin ensimmäinen merinovillahuivi ja siinä on käytetty villan lisäksi myös silkkiä. Ajatuksena oli tuoreet versot, jotka puskevat valoon, mutta lopullinen toteutus muistuttaa enemmän vedenalaista levämaisemaa. Mielenkiintoinen sekin.

Viimeisenä mahdollisimman yksinkertainen raitahuivi, jossa jälleen toteutus tökki ja raidat jäivät hieman liian ohuiksi. Oppia ikä kaikki.

Kurssilla tuli opittua todella paljon ja oppiminen taitaa jatkua edelleen tekemisen myötä. Villa on minulle tavallaan uusi-vanha materiaali, jonka kesyttäminen kiehtoo kovasti ja joka haastaa aivan erilaisella tavalla kuin hopea. Mielessä pyörii paljon ideoita, joita haluaisin villasta toteuttaa, mutta keinot ovat vielä löytämättä. Onneksi kursseja on lisää ja kokeilemalla oppii!