Kiitos vielä kaikille onnitteluista! Koulu alkoi varsinaisesti nyt syyskuussa, vaikka kävinkin kahden viikon mittaisen perustekniikkakurssin jo elokuussa. Insinöörikoulutuksen saaneelle hyppy muotoilun ja taiteen maailmaan on ollut aika haastavaa, mutta siksikin todella antoisaa enkä ole (vielä!) hetkeäkään katunut päätöstäni. Omien rajojen rikkominen ja ylittäminen tekee elämästä jännittävää ja kasvattaa ihmisenä aivan eri tavalla kuin uraputkessa pusertaminen. Toisaalta epävarmuus tulevaisuudesta ja toimeentulosta kalvaa, mutta niin kauan kun on uskoa itseensä, on toivoakin. ;D
Korujen saralla on tällä hetkellä menossa kasvuvaihe, joka on suorassa yhteydessä tähän elämänmuutokseen ja uuteen koulutukseen. Olen selkeästi hakemassa sitä omaa muotokieltäni ja tunnustelemassa, mikä on juuri sitä minua. Toki teen edelleen välillä myös "normi"koruja, joissa se pääasia on kauniilla materiaaleilla pelaaminen, mutta mitään isompaa ei tahdo juuri syntyä, kun tuntuu että meikäläisen prosessorista suurin kapasiteetti menee taustalla jylläävään pohdiskeluun ja uuden minuuden muodostamiseen. Suhteeni koruiluun on selvästi muuttunut vähän kaksijakoiseksi: on ne harrastuskorut ja sitten on se muotoilijapuoli, joka vielä kovasti hakee itseään. Onneksi tässä on seuraavat neljä vuotta aikaa etsiä sitä ja loppuelämäkin, onhan tämä yhtä oppimista koko matka.
